Viini

Viiniä on juotu jo tuhansien vuosien ajan. Sen valmistus keksittiin Kaukasuksen ja Iranin seuduilla jo 7 000 vuotta sitten. Sieltä se levisi hiljalleen Eurooppaan. Nykyisin suurimpia viinintuottajamaita ovat Espanja, Ranska ja Italia. Sen lisäksi Etelä-Amerikasta, kuten Argentiinasta ja Chilestä, tulee paljon hyviä ja laadukkaita viinejä. Viiniä voidaan nauttia niin ruokajuomana kuin seurustelujuomanakin. Se tunnetaan erityisen hienostuneena juomana, jota maistellaan illanistujaisten yhteydessä.

Erilaiset viinit

Erilaiset viinitMaailmassa on monia erilaisia viinejä. Punaviini ja valkoviini lienevät kaikille tuttuja. Niitä juodaan Suomessa eniten kaikista viineistä. Sen lisäksi roseeviinit ja kuohuviinit kuuluvat viineihin. Ne tunnetaan hieman juhlavampina juomina, joita tarjoillaan esimerkiksi häissä. Sherry, vermutti ja portviini taas ovat niin kutsuttuja väkeviä viinejä. Ne valmistetaan viinistä, mutta viinin sekaan lisätään väkiviinaa ja usein myös esimerkiksi rypälemehua. Näin viinistä saadaan väkevämmän makuinen.

Sen lisäksi, että viinit ovat seurustelu- ja ruokajuomia, ne voivat olla myös harrastus. Viininmaistelussa maistellaan monia erilaisia viinejä ja arvioidaan niitä maun, ulkonäön ja tuoksun perusteella. Viinit toki kuuluvat myös moniin seremonioihin, kuten juhliin. Niillä on sen lisäksi tärkeä asema kristinuskossa. Kristillinen ehtoo käsittää viinin antamisen kaikille ehtoolliselle osallistuneille. Viini kuvastaa tässä Jeesuksen vuodatettua verta ristiinnaulitsemisen yhteydessä, joten viini liitetään myös uskontoon.

Valmistaminen

Viinin valmistaminen on kohtalaisen monimutkainen ja hidas prosessi. Viinirypäleet korjataan pellolta ja ne laitetaan sankoon, jossa ne murskataan. Sen jälkeen rypäleet jätetään käymään. Niistä saadaan pian mehua, johon voidaan lisätä joko sokeria tai viinihappoa, jos niitä ei vielä ole tarpeeksi. Mehuun lisätään myös rikkidioksidia, joka tuhoaa bakteerit ja estää mehun hapettumisen. Viini käy noin neljä viikkoa, jonka jälkeen siitä poistetaan sakka ja sen annetaan olla vielä muutaman kuukauden ajan.

Käymisen aikana rypäleiden sokeri muuttuu hiivan ansiosta alkoholiksi ja näin viiniin siis saadaan alkoholipitoisuutta. Käyneestä viinistä erotellaan rypäleiden kuoret. Sen jälkeen viini laitetaan tammitynnyriin käymään vielä hetkeksi ennen pullotusta. Kypsyttäminen kestää yleensä seuraavaan satokauteen asti. Tämän jälkeen viini suodatetaan ja sen jälkeen se pullotetaan. Pullotuksen aikaan viineihin lisätään vielä rikkidioksidia, joka estää hapen kanssa reagoimisen sekä myöskin samalla viinin jälkikäymisen.